Esittelyteksti

Mikko Luomala on ollut vuoden 2020 joulukuusta asti mukana politiikassa. Hän tuli mukaan Kokoomukseen vuoden 2024 heinäkuussa. Mikko on ollut Kokoomuksessa noin 1 vuoden 7 kuukautta.

Mikko on hoitanut Espoossa teknisessä lautakunnassa Espoon kriittisen infrastruktuurin ylläpitämistä. Ottanut huomioon asukkaiden toiveet ja välillä ne on pystytty viemään osaksi päätöksentekoa. Suuresta paineesta huolimatta Espoon teknisessä lautakunnassa on onnistuttu säilyttämään kaupungin kunnossa pidon laatu ja haettu tarvittavat säästöt. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta on johdettu parhaiten kaikista hyvinvointialueista.

Mikko on viimeistelemässä väitöskirjaansa Vaasan yliopistolla koskien kyberrikollisuutta. Muutoin Mikko on varsin arkinen hahmo. Mikko on tehnyt paljon töitä opintojensa eteen sekä tehnyt pätkätöitä elämänsä aikana ja ollut yrittäjänä. Mikon työura on koostunut monenlaisista IT-alan ja turvallisuuteen liittyvistä työtehtävistä, jonka lisäksi hän on toiminut tietokonealan yrittäjänä.

Ajatuksia vuoden 2027 eduskuntavaaliteemoista

Väite1: Suomessa on mietittävä verojen kohtuullistamista

Samaa mieltä

Suomi on yksi eniten verotetuista maista. Olemme päässeet julkisen sektorin kasvussa pisteeseen, että kilpailemme sen koosta Ranskan kanssa. Verojen nostaminen vie talouden taantumaan. Suomessa olisi hyvä miettiä progressioverotuksen muutosta tai vaikka tasa-vero järjestelmää. Se on asennekysymys, että tuotetaanko palvelut ihmisille yksityisesti (matala verotus & ihmiset itse ostavat palvelut) vai julkisesti (korkea verotus). 

Väite2: Suomen kriminaalipolitiikka on oikean suuntainen

Samaa mieltä

Suomessa on kovennettu tiettyjen henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien rangaistuksia. Kriminologisen teorian mukaan rangaistukset eivät automaattisesti katkaise rikoskierrettä. Varmuusvankeus on yhteiskunnan turvallisuutta lisäävä ratkaisu. Rikollisuutta voidaan vähentää, mutta mihin asti. 1990 -luvulta alkanut rikollisuuden lasku ei välttämättä jatku ikuisesti, vaan kova rikollisuus voi lisääntyä. 

Väite3: Hyvinvointialueiden määrää tulee vähentää

Samaa mieltä

Suomessa on liikaa hyvinvointialueita. Hallintojen perustaminen ei ole se lisäarvo, vaan se operatiivinen työ. Suomessa olisi hyvä tarkastella että riittäisikö 4-9 hyvinvointialuetta Suomen tarpeisiin. Yksityisen terveydenhuollon roolia ei saa väheksyä, se ei ole oikeistoliberaalista näkökulmasta katsottuna itseisarvo, että valtio järjestää kaiken ihmisille.

Väite4: Suomella pitää olla vahvat itsepuolustusvoimat 

Samaa mieltä

Suomi on maailman mittakaavasa pieni valtio ja olemme vähemmistökansaa (suomalaiset) jos vertaamme väestön absoluuttista määrää esim. kiinalaisiin. Jos meillä ei ole omaa armeijaa, niin silloin sen tyhjiön täyttää joku toinen. Näinä aikoina (2026) on tärkeää, että arvostamme aktiivisia reserviläisiä sekä ylläpidämme reserviläisarmeijan toimintakykyä. Suomen pitää pannostaa puolustusteollisuuden hankintoihin. Olemme riippuvaisia jonkin verran muiden maiden puolustusteollisuuden hankinnoista. Aikaisemmin puhuttiin Nato optiosta, mutta nyt se on valittu. Kuitenkin Naton tulevaisuus ja sen uskottavuus on Amerikan politiikan takia kysymys, että voiko siihen nojautua? EU:ssa pitää lobata sen eteen,

että Natolle löytyy uskottava vaihtoehto joka antaa aidot turvatakuut Euroopalle ja eurooppalaisille arvoille. Jokatapauksessa toivon mukaan nykyinen Amerikan presidentti näkee Suomessa lisäarvon ja pitää Naton uskottavana vastavoimana esim. Venäjää vastaan.

Väite5: Koulutuksen laatujärjestelmää pitää korjata

Samaa mieltä

Suomen koulutusjärjestelmän sisäistä laatujärjestelmän korjaamista pitää jatkaa. Kännykkäkielto on jo parantanut oppimistuloksia. Vanhempien tulee osallistua enemmän lasten kasvatukseen, eikä tehdä niin kuten vasemmistoaatteissa ajatellaan että "kyllä yhteiskunta hoitaa". Jos katsomme Viroon niin siellä on paremmat PISA oppimistulokset ihmisillä. Meidän pitää saada vaatia opiskelijoita, että he saavuttavat oppimistulokset. Se on tärkeää, että ihmiset osaavat lukea, laskea, kirjoittaa ja toivon mukaan tehdä innovatiivisia tekoja elämässä. 

Väite6: Suomen talous saa olla velkainen, mutta ei nyt näin velkainen

Samaa mieltä

Totuus on, että vuoden 2008 jälkeen talous on alijäämäinen. Mutta Kokoomuksen johdolla taloutta on aloitettu sopeuttamaan, vaikka se on tuskallista. Valtion ei tarvitse olla velaton, mutta vasemmistomieleiset poliitikot ja vasemmistonarratiiviin sopivat "asiantuntijat" sanoivat Kataisen hallinnon aikana että velkaantumista voidaan jatkaa. Nyt kun katsoo nykyisyyttä, niin silloin nämä ihmiset eivät pystyneet tekemään sitä mikä on oikein: sopeuttaa taloutta. Velkajarruun sitoutumattomat tahot sitoutuvat siihen, että he pohjustuvat Suomen tulevaisuutta mihin kommunistiset/sosialistivaltiot kaatuvat: "rahojen" loppumiseen. 

Väite7: Suomen julkinen sektori on liian iso

Samaa mieltä

Suomen julkinen sektori koko on kyseenalaistettu, mutta sitä muutosta ei haluta tehdä kun se vie elinkeinon "viranomaistoiminnan" harjoittajilta. Valta ei tosiaan katoa mihinkään, vaan se siirtyy. Suomessa perustuslain (731/1999) 124 § vaikeuttaa Suomen toimintojen yksityistämistä, joka estää minarkismin Suomessa tai esim. itävaltalaisen taloustieteen harjoittamisen. Tämä pitää muuttaa, koska niin kauan kuin valtion talous ei kasva loputtomasti, niin se vasemmistolaisen aatteen mukainen uskomus "yhteiskunta järjestää kaiken" jää teologiseksi uskomukseksi. Suomessa tulee mennä oikeistoliberaaliseen suuntaan talouden opissa, jossa yksityisen omaisuuden merkitys korostuu, yksilön valinnan, yksilön vastuun sekä vapaiden markkinoiden rooli.

Väite8: Suomen oikeistolaiset arvot on mitätöinnin kohteena

Samaa mieltä

Suomessa ei kovinkaan paljoa tiedoteta oikeistolaisten arvojen kokonaisuudesta. Suomessa yhteiskunnallinen kritiikki on enimmäkseen vasemmistolaista eikä oikeistoliberaalinen yhteiskuntakritiikki saa painoa arvoa. Oikeistolaisia arvoja kannattavat ihmiset joutuvat piilottelemaan omia arvojaan verratuna vasemmistolaisiin arvoihin. Taidepiirit saavat vapaasti puhua vasemmistoaatteen ilosanomaa, kouluissa vasemmistolaiset arvot tuodaan kouluopetukseen asti, vakiintuneessa mediassa puhutaan hyvinvointivaltiosta ja väheksytään ihmisiä, jotka kannattavat oikeistolaisia arvoja. 

Väite9: Suomen politiikka tulee perustua systemaattisesti tutkittuun tietoon

Samaa mieltä

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa juttelin erilaisten järjestöedustajien kanssa, ja he jakavat sen filosofian että julkisen politikaan sekä lakien tulee perustua tutkittuun tietoon kuten päätöksenteon. Se kritiikki nousee, että yhden tutkijan näkemyksille voidaan antaa liian suuri arvo vaikka tutkittu tieto pitää systemaattisesti arvioida. Itse ehdotan tämän ratkaisemiseksi, että päätöksenteon elinkaareen lisätään menetelmä jossa systemaattisesti käydään asiantuntijoiden ja tutkittu tieto läpi esim. laadullisen meta-analyysin avulla. Kukaan ei tiedä kaikkea, eikä tulevaisuutta voi täysin tietää, vaan riskejä joudutaan ottamaan, mutta se on edes hyvä yrittää arvioida päätöksien ja lakien toimivuutta tutkitun tiedon avulla.

Väite10: Suomessa pitää olla valikoiva maahanmuuttopolitiikka

Samaa mieltä

Tämä herättää paljon tunteita, mutta sille on syynsä. Suomi tulee olemaan jokseekin kansainvälinen maa. Meillä pitää olla valikoiva maahanmuuttopolitiikka, koska työvoiman tarve vaihtelee sekä meidän pitää työllistää jo Suomen maaperällä olevat ihmiset. Maahanmuuttossa on varjopuolensa, eikä niitä voi vähätellä. Vakavista rikoksia tekevät ihmiset eivät ole tervetulleita Suomeen eikä ei-kansalaiset jotka tekevät vakavia rikoksia. Maahanmuutolla on "hyviä" puolia, ja siksi maahanmuuttopolitiikan tulee olla valikoiva koska se ei ole kenenkään etu jos ihminen ei viihdy meillä tai sopeudu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. 

Väite11: Suomessa pitää mahdollistaa yksityisen turvallisuuden kehitys

Samaa mieltä

Valtion tarjoama turvallisuus on aina rajallista. Suomessa pitää mahdollistaa yksityisen turvallisuuden kehitys. Erityisesti kyberrikollisuudessa valtio kykenee rajallisesti kontrolloimaan sitä ilmiötä, ja tässä korostuu yrityksien ja muiden Internetissä toimivien tahojen turvallisuus. Suomessa viranomaisiin nojautuminen ei riitä eikä se argumentti että viranomaiset hoitavat kaiken. Suomessa arvostetaan liian vähän yksityistä turvallisuutta sekä kansalaisen omatoimista varautumista. Meidän pitäisi käydä keskustelu, että mikä on hätävarjeluoikeuden tila Suomessa kun "Uhrista" tehdää helposti oikeuslaitoksessa "tekijä" jos ei ymmärrä hätävarjelun rajoja. Mielestäni lakia noudattavan kansalaisen ei pidä pelätä rikollisia. 

Väite12: Suomessa pitää tehdä ratkaisuja kyberrikollisuuden vähentämiseksi

Samaa mieltä

Valtion tarjoama turvallisuus on aina rajallista. Suomessa kyberrikollisuutta vähennetään luomalla kontrolleja alustoihin, jossa kyberrikoksia tehdään. Tämä on sitä tilannetorjuntaa ja tässä korostuu kaupalliset ratkaisut sekä yksityinen turvallisuus. Säätelyn pitää mahdollistaa "rikoksientorjunta". 

Väite13: Kotona tapahtuvaa väkivaltaa pitää torjua tai vähentää

Samaa mieltä

Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan kriminologista tutkimusta, joka selvittää mitä keinoja on olemassa väkivallan ehkäisyyn, torjuntaan ja vähentämiseksi ihmisten kodeissa. Samalla on tärkeä tarkastella sitä, että miten väkivaltaisesta suhteesta voidaan irtautua ja miten uhria voidaan suojella väkivallalta. 

Lue blogini 

Lue yliopisto julkaisuni